Alun perin
tämä viesti oli dvd-plazalla, mutta laitetaanpa tännekin, jos tietoa löytyisi vastausten muodossa.
1. viesti tälle foorumille. Toivottavasti ei mene ihan reisille tai väärään ketjuun, tai ole toistoa. Näitä genejä käsitteleviä asioita kun on vatvottu useammassakin ketjussa ja ainakin toista sataa sivua. Paljon kahlasin läpi, mutta en toki kaikkia vielä ehtinyt, niin en valitettavasti osaa sanoa, joko joku olisi kysynyt ja saanut vastauksia, vastaavassa asiassa. (Viestistäpä tuli lopulta aika pitkä, kirjoitin tämän lisäyksen tähän alkuun nyt, kun viesti on jo melkein valmis. Toivottavasti ei mennyt tältäkään osin epätoivottavan jaarittelun puolelle).
Eli pohdiskelussa olisi kaijuttimien hankinta. Tällä hetkellä, ulkonäkösyistä, mitään kaijuttimia ei ole, vaan äänentoistoon on käytetty ei niin varsinaisia poppivehkeitä. Eli ääntä on toistettu läppäriltä, suoraan kännyistä, pikkutelkkarin omilla kaijuttimilla ja tivoliaudion songbookin ja applen airportin yhdistelmällä. Ja tuohon tilanteeseen kaipaisin parannusta. Sellaista parannusta, mikä sopisi eleettömästi sisustukseen. Alun perin katselin amphionin muutamia vaaleita malleja, mutta tajuttuani, kuinka suuria ne ovat, katseet kääntyivät Genelecin Koskisen muotoilemiin pieniin pönttöihin. Sisustuksellisia ongelmia olisi kaijuttimien ulkonäön lisäksi mahduttaa mahdollisesti tarvittavat muut laitteet kalusteisiin, joilla on syvyyttä siinä 30 cm paikkeella. Useat laitteet ovat himppusen verran syvempiä.
Arvoin lähinnä kahden pienimmän mallin välillä. Otaksun äänenpaineen riittävän, vaikka Genen ohjeellisista jäädäänkin kauas. Onhan tuosta Tivolista ja telkustakin toistaiseksi höökä useimmiten riittänyt, normiin taustalla soivaan radioon, jopa omiin vaateisiin klasaria kuunteli siedettävästi, mutta jazzin ja rokin kohdalla alkoi tökkimään. Siis sekä äänenpaineen, laadun että basson puutteen osalta.
Kaupassa kävin kuuntelemassa Genejä. Esillä oli useitakin kokoja. 6010 pöydällä ja isommat seinällä. Tiedä sitten, johtuiko asennuksen eroista, mutta suurin ero noista kuului 6010:n ja suurempien välillä, ei niinkään enää 8000-sarjalaisten kesken. Äänenpaine riittäisi tuossa 6010:ssakin, mutta jo teknisesti ajatellen tulee epävarmuutta mieleen. Vaikka tässä vaiheessa katselenkin 2.0-settiä, en viitsisi ostaa härveleitä, joiden kohdalla laajentaminen 2.1, 4.0, 5.0 tai 5.1 konfiguraatioihin saattaisi tuottaa ongelmia. Tässä mietin äänen eroja ja rca-johdolla tehtävän vedon pituutta. Ääneneroista selviää toki esimerkiksi siten, että koko setti on 6000-sarjasta ja samaa tehoa, mutta rca-johdon vedon pituuteen en vastausta löytänyt. Toisaalta, löysin viitteitä, ettei varmaa vastausta etukäteen kokeilematta voisi antaa. Kauppiaan puheiden mukaan XLR-liittimet ja balansoidut laitteet olisivat äänelle, sen erottelevuudelle, stereokuvan selkeydelle ja suuruudelle jotain sellaista euforiaa, että huh. Valitettavasti samainen myyjä, jonka selitykset toivat jutun ohessa mieleen lkv:n, jolta voisi ostaa vaikka käytetyn, vanhan mummon, ei osannut uskottavasti sanoa, mitä se xlr ja balansointi oikeasti tarkottaa. Noh tästä piti sitten tietenkin ottaa selvää, ja jossain määrin homma aukeni. Myyjä nyt myyjä onkin mielessäni tuomittu asiattomien kiinteistövälittäjien ja vastaavien helppoheikkien kanssa samaan kastiin, olkoonkin, että hihi-miehenä saattaa itse asiaansa uskoa ja että balansoidulla signaalilla voi olla kuultavaa eroa. Käsitykseni mukaan se oleellinen ero kuitenkin on vähemmät kohinat ja häiriöt. Kunnolla eristetty, kieritetty kaapeli, jossa vetästään signaali symmetrisenä peilikuvana ja siten tuplavoltein, taitaa tosin lähinnä olla huomattavasti epäalttiimpi häiriöille.
Mutta mitenkäs kotioloissa pitkähköt rca-vedot, hiukan kaapelia valiten, soveltuvat? Takakaijutimina käyttöä ajatellen vedolle tulisi mittaa (hakee mitan ja käy mittaamassa) 8 ja 10 metrin luokkaa. Virta niille onneksi löytyy vetämättä johtoa saman listan taakse, asennuspaikan lähellä jo valmiiksi olevilta pistorasioilta. Mikäli takakaijuttimien mallina ei olisi G-one tai niille vetäisi virtoja saman listan taakse ja käyttäisi master-slave-ohjattua tai katkaisemimellista jatkojohtoa, pitäisi niiden käytännössä olla aina päällä. Noh nykyisillä sähkönhinnoilla voi huoletta syöttää niille vaikka puhtainta ekosähköä ja säästää talvet taloyhtiön lämmityskuluissa, eikä hinnaneroa 6010 verrattuna G-one saa takaisin tai perusteltua. Sen sijaan 8020:n tarjoama mahdollisuus käyttää balansoitua kaapelia xlr-liittimin mietityttää. Ainakin se olisi varmuutta antava tekijä. Toisaalta, välittömässä käytössä rca:han perustuvalla vedolla todennäköisesti ei olisi mitään ongelmia, niissäkin riittäisi höökä, eikä äänessäkään ole mitään vikaa, eroa 8020:aan ei vertailematta huomaisi, ja mitenkäs edes vertailisi, kun verrokkia ei kotona olisi. Mutta mutta, mitenkäs pohtia etukäteen, pitäisikö jo tässä vaiheessa varautua? Tai siis jos homma ei olisi rahasta kiinni, eli jos 6010:t voisi myöhemmin huoletta vaihtaa tai vaikka jättää käyttämättä tai 8020:n hintakaan ei tuntuisi missään, niin eihän tässä tarvitsisi pohtia.
Sitten äänensyötöstä. Käytännössä nykyiset laitteet ja tarpeet ovat 2-3 lähdettä, kytkentätavasta riippuen. Tai siis lähteitä on toki enemmän, mutta ne hanskautuvat helposti kahteen tuloon. Puretaanpa tämäkin auki, sillä eihän sitä tiedä, josko joku vaikka keksisi hyvän ratkaisun. Ja jos kokonaisuus ei ole tiedossa, ratkaisua ei ehkä pysty kaikilta osin perustellusti miettimään. Tiedä sitten, jaksaako moisen miettiminen edes ketään kiinnostaa, mutta aukikirjoittaminen selkiyttää samalla omiakin ajatuksiani. Tällä hetkellä siis FM-vastaanottimen ja Airportin kaijutimen, volyymisäädön ja vahvistimen virkaa hoitaa Tivoliaudion Songbook. Telkkuna on Samsungin B2330HD (muistaakseni) eli tuollainen 23" kokoinen puolikäypänen, tarkoitukseensa sopiva ja riittävän pieni telkun, digi-tv-vastaanottimen ja monitorin sekasikiö, ihan toimiva, joskin heräilee itsestään johonkin puolitilaan vähän väliä. Telkkuun on kytketty PS3 ja AppleTV. Tarkoituksenmukaista olisi välillä kytkeä mukaan läppäriä tai muuta satunnaista lähdettä, mutta tulot loppuvat kesken. Toisaalta, tarve on niin harva, ettei ongelma ole häirinnyt.
Ainakin jotkin Genen subbarit tarjoaisivat mahdollisuuden syöttää rinnan kahta stereolähdettä. Ymmärtääkseni nämä tulot on vain kylmästi kytketty rinnan (tämä taisi selvitä tässä tai 6010 ja 5040 -ketjussa Zipmanin sanomana), mikä on siis omiaan hieman nostamaan kohinatasoja. Tuskin käytössäni ongelma. Vaan kun ei olisi tarkoitus hommata subbaria ainakaan heti, vaikka ulkonäöllisesti 5051 ja 5040 kelpaisivatkin. Mutta voiko nuo lähteet kytkeä kylmästi rinnan ennen kaijuttimille syöttöä, kunhan niistä ei soita samaan aikaan? Oma arvaukseni olisi, että voisi. Vai tarvitaanko matkanvarrelle jotain, esimerkiksi
http://www.epanorama.net/circuits/linesum.html tällainen?
Koskisen Genelle muotoilemat subbarit toki tarjoaisivat kätevän tavan äänenpaineen säätämiseen, mutta moinen hoituu myös ilman, mikäli tuo rinnan kytkentä onnistuu, suoraan Tivolin kyljestä, telkun kaukosäätimestä tai Airporttiin ääntä kulloinkin lähettävästä lähteestä. Genen oma äänenpaineensäädin olisi sekin ihan kelvollisen näköinen, käytännöllinen ja sopiva, mutta hinnaltaan jo jonkinmoinen osuus subbarista ja ei toisaalta tarjoa suoraa apua tuohon kahden tai useamman lähteen ongelmaan. Projectilla olisi siedettävän kokoinen, vaan ei näköinen, esivahvistin, mutta silläkin on nähdäkseni tarpeisiini nähden ihan turha kustannus. 5.1 kytkentää ajatellen Denonin pro-puolen esivahvistin varmaan olisi hyvä tai ainakin mahdollinen. Toisaalta subbari ei sen enempää tarjoa balansoituja lähtöjä takakaijuttimille, ei liioin tavallinen av-vastaanotinkaan. Joten onko niin, että jos käytössä ei balansoituja lähtöjä ole takakaijuttimille ole, on häiriöiden ja kohinan kannalta täysin merkityksetöntä, onko takana kaijutin, joka syö balansoitua xlr:stä tai balansoimatonta rca:sta? Tai siis yksinkertaistaen, saadaanko balansoinnista mitään konkreettista hyötyä ennen kuin se on tarjolla molemmista päistä?
Edelliseen liittyen vielä varsin yksityiskohtainen kysymys Genen 5051 subbarin bassonhallinnasta, ehkä koskee muitakin subbareita. Toimiiko se erilailla eri kaijuttimien kanssa? Sehän ei tiedä, minne ne stereoparin xlr-antoiset kaijuttimet on sijoitettu? Toimiiko se basson erottelun kannalta samoin jokaisen kaijuttimen kanssa? Voiko sopivasti kytkemällä käyttää halutessaan ne kaksi balansoitua lähtöä takakaijuttimille ja takakaijuttimille tarkoitetut rca-lähdöt etukaijuttimille, mikäli tulotkin kytkee vastaavalla tavalla "väärin"? Tämä siis ajatellen tilannetta, että käytössä olisi 5.1-kaijuttimen järjestelmä perustuen 8020 kaijuttimiin ja niiden rinnalla 5051 subbari? Vai ovatko nuo 8 ja 10 metriset rca-vedot ylipäänsä mikään ongelma? Muihin subbareihin en pahemmin tutustunut. Ja tiedän toki, että sitä bassojen hallintaa ei ole vältämätöntä tehdä subbarilla, vaan että av-esivahvistimena käyttävät laitteetkin sen osaavat. Osa pohdinnoista on siis kovasti etuaikaisia, mutta tuskin se, hukattua aikaa lukuunottamatta, haitallista on.
